8. luukku: Kummallinen kuva
08.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Kun tätä joulukalenteria varten on selaillut läpi kuva-arkistoja, niin vastaan on tullut useammankin kerran jokseenkin outoja kuvia, joissa on pitänyt hetki miettiä että mikähän tilanne tässä on oikein ollut päällä. Tässä yksi niistä.
Kun muistelin tarkemmin asiaa, niin olin päättänyt jo etukäteen tehdä keikkapäiväkirjan kesän 2007 Kanavarantarockista sarjakuvamuodossa. Sitä vartenhan piti sitten ottaa kuvia, joista saadaan sarjakuvaan vähän draaman kaarta. Tästä pillimehutaistelusta olisi kyllä saanut ihan hyvän ruudun sarjakuvaan, mutta jäi käyttämättä. Mutta koristakoon nyt joulukalenterin kahdeksatta luukkua.
Täytyy myöntää, että tuon aikakauden tukkamallini oli kyllä hieno. Tuli heti tuosta kuvasta mieleen tuohon aikaan käyttämäni muotoiluvahan tuoksu.
-Wilhelm
7. luukku: Keikkoja ensi viikolle!
07.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Tämän päivän joulukalenterissa onkin mukava yllätys, ensi viikolle nimittäin tuli yllättäen kaksi keikkaa. Samalla keikkamyyjällä oleva Samae Koskinen joutui valitettavasti perumaan ensi viikon keikkansa sairastapauksen vuoksi, ja me lähdemme paikkaamaan miestä. Yhtyeemme toivottaa pikaista paranemista Samaelle.
Mutta siis, seuraavalla viikolla meidät voi nähdä livenä seuraavasti (tarkemmat soittoajat ja muu sälä selvinnee keikkapaikkojen sivuilta):
Torstai 17.12.: Torvi, Lahti
Perjantai 18.12.: Redneck, Jyväskylä
Tervetuloa!
6. luukku: Sananen PMMP:stä
06.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Itsenäisyyspäivän joulukalenterin luukku liittyy yhtyeemme yhteiseen suosikkibändiin, PMMP:hen.
Asiahan on nimittäin niin, että tämä minun ottamani kuva pääsi koristamaan bändin viime vuonna julkaistun kirjan sisällysluettelosivua:
Satuin kerran kuuntelemaan neitojen haastattelua, jossa Mira hehkutti erikseen kyseistä kuvaa. Vaikka saatoin tuolloin haastattelua kuunnellessani näyttää ulkoapäin tyyneltä, hyppi pieni fanipoika sisälläni tasajalkaa.
Vaikka tuo yllä oleva kuva toimii sinälläänkin ilman selityksiä, niin haluan jakaa tämänpäiväisen luukun kunniaksi siihen liittyvän tarinan.
Kesällä 2006 olin toista vuotta vapaaehtoistyössä Ilosaarirockin verkkotoimituksen päätoimittajana. Mukavasta ja rennosta ilmapiiristä huolimatta työ oli myös haastavaa ja paikoin raskasta ja päivät venyivät pitkiksi. Ja kun asuntoni sijaitsee festarialueen lähellä, niin saattoi arvata että öisin oli turha yrittää nukkua: naapureilla oli festarivieraita ja bileet päällä kellon ympäri.
Festivaalin sunnuntai-iltana olin siis aika lailla poikki. Kun hommat olivat kasassa, hoipuin kodin kautta jäähallin päätösklubille väsyneen onnellisena.
Ennen tuota iltaa PMMP ei merkinnyt minulle oikeastaan mitään. Monien muiden lailla olin muodostanut siitä mielipiteeni pitkälti Rusketusraidat-hitin myötä: ärsyttävää, teennäistä ja kaikkea muuta vastaavaa. Hyvä ystäväni yritti käännyttää minua monia kertoja kuunteluttamalla bändin levyjä, mutta en vain ymmärtänyt mikä PMMP:ssä muka oli niin erikoista. Lisäksi paheksuin syvästi bändin Noitalinna huraa! -coveria (tässä mielipiteeni tosin on ennallaan, minusta alkuperäinen Pikkuveli on edelleen ylittämätön kaikin tavoin, toisaalta on mukavaa että PMMP:n versio nosti hienon biisin suuren yleisön tietoisuuteen).
Kaikki muuttui, kun näin PMMP:n ensimmäistä kertaa livenä tuona Ilosaarirockin sunnuntaina. Harvoin mihinkään bändiin on hullaantunut keikan aikana niin kokonaisvaltaisesti kuin tuolloin. Olin kuullut useimmat bändin hitit aiemmin, mutta vasta tuona sunnuntaina ne todella aukesivat. Kaikkinensa fiilis oli harvinaisen kokonaisvaltaisen onnellinen, ympärillä hyvät ystävät ja takana onnistunut viikonloppu.
Maanantaiaamupäivänä kävin purkamassa oman toimipisteeni, ja sen jälkeen suuntasin levykauppaan ostamaan PMMP:n levyt. Minut oli totaalisen käännytetty. Kirjoitin vielä samana iltana hurmoksellisen raportin bändin keikasta Ilosaarirockin verkkosivuille (löytyy tästä klikkaamalla), ja vietin loppuillan kuunnellen bändin levyjä. Mahdollisesti melko kovalla.
Seuraavana aamuna sitten huomasin jonkun laittaneen kuvassa olevan lapun rappukäytävän ilmoitustaululle. Saman tien mieleen palasi huonosti nukuttu viikonloppu: eipä naapureilta paljoa tuntunut valuvan sympatiaa niille, jotka tekivät töitä viikonlopun ajan. Siispä väsäsin vastineen, jossa Mummola-biisistä napattu sitaatti laittaa asiat järjestykseen.
Kun painoin lapun nastoilla paikalleen, alkoi asetelma naurattaa niin paljon, että pakkohan siitä oli napata kuva ja laittaa se PMMP:n keikka-arvion yhteyteen verkkosivuille. Sieltä kustannustoimittaja sitten aikoinaan bongasi sen (käsittääkseni PMMP-fanien vinkistä) ja pyysi lupaa julkaista se kirjassa.
Sen pituinen se. Terveisiä ja lämmintä joulua Paulalle ja Miralle!
-Wilhelm
5. luukku: Keikalle lähdössä
05.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Juuri äsken otetussa valokuvassa lähetetään terveisiä Helsingistä. Treenasimme juuri tämän illan keikalla mahdollisesti ensiesityksensä saavaa biisiä, ja piakkoin lähdemme tekemään soundcheckiä.
Kuvassa kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota kauloissamme roikkuviin, käsintehtyihin salamariipuksiin! Saimme nämä savesta muotoillut uniikkikorut lahjaksi eilen, kiitos Mirella!
-Wilhelm
4. luukku: Vieraslistoista
04.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Kuten varmaan useat teistä tietävät, bändeillä on tapana tehdä keikoillensa vieraslistat, joilla varmistetaan ystävien pääsy keikoille. Kyse on käytännöllisestä asiasta: on kätevämpää laittaa tuttavan nimi listalle, kuin pyytää tälle keikkapaikalta erikseen lippu, toimittaa se eteenpäin ja niin edelleen.
Ukkosmaine-keikoilla olemme kehittäneet mielestäni erinomaisen niksin tilanteeseen, joka lienee usealle bändille tuttu. Vaikka olisi kuinka syrjäisellä paikkakunnalla, niin melkein poikkeuksetta paria tuntia ennen keikkaa ottaa yhteyttä joku tuttu, joka sattuu olemaan kyseisellä paikkakunnalla ja olisi tulossa katsomaan keikkaa. Mieluusti kaverit aina laittaakin listalle, mutta useasti on samaan aikaan esimerkiksi majapaikassa tai muuten toisaalla valmistautumassa keikkaan. Tällöin nimenlisääminen vaatisi ylimääräistä vaivannäköä, mikä ei ennen keikkaa ole koskaan hyväksi. Tässä vaiheessa peliin astuu verraton keksintö: sananmuunnosnimet!
Toimintaperiaate on seuraava: kun soundcheck on tehty, on aika tehdä vieraslista iltaa varten ennen majapaikkaan poistumista. Listaan täytetään ensin ne kaverit, joiden tuleminen on varma, ja sen jälkeen lisäksi muutamat sananmuunnosnimet. Esimerkkejä ovat muun muassa Pekka Kahva, Antti Penaali, Virva Hattula, ja niin edelleen. Yleensä keksimme kaksi pojan, ja kaksi tytön nimeä. Joskus käytetään myös idoleiden nimiä, esim. James Hetfield on taidettu joskus laittaa varmuuden vuoksi listalle.
Sitten jos/kun joku kaveri soittaa listapaikkaa kysellen, niin voi kehottaa häntä esittelemään itsensä ovella esim. Pekka Kahvaksi, jonka nimi on listalla. Toimii!
Samalla haluaisin myös rohkaista teitä kuuntelijoitamme kokeilemaan reippaasti onneanne: vieraslistalla saattaa hyvinkin olla käyttämättä jääneitä sananmuunnosnimiä tai muita pseudonyymejä, joilla saatte ilmaisen sisäänpääsyn!
-Wilhelm
3. luukku: Vakiopaine
03.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Joulukalenterin kolmannen luukun auetessa yhtyeemme haluaa lähettää lämpimät terveiset Jyväskylän Vakiopaine-baarin henkilökunnalle! Kyseisessä mahtavatunnelmaisessa paikassa olemme soittaneet eräät parhaista keikoistamme koskaan. Tunnelma on ollut muutenkin aina harvinaisen hyvin kohdallaan.
Tämä kuva on otettu 17.2.2007 Korjaamolla Helsingissä (soitamme muuten samaisessa paikassa ylihuomenna). Niinivaara Express julkaistiin kyseisen vuoden ystävänpäivänä, ja Korjaamon keikka oli levynjulkaisuviikon neljäs keikka. Edellisiltana olimme soittaneet Vakiopaineessa, joka sponsoroi yhtyettämme t-paidoilla. Tyylikästä!
-Wilhelm
2. luukku: Mietteliäänä kiven päällä
02.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Tänään joulukalenterin luukun takaa aukeaa kuva, joka olisi voinut olla levynkansi jos Niinivaara Express -levy olisikin jostain syystä ollut Klausin soololevy.
Niinivaara Expressin kanteen päätynyt hieno auringonlaskukuva otettiin Lieksan keikalta palatessa kesällä 2006. Emme olleet lainkaan etukäteen suunnitelleet ottavamme yhtään mitään kuvia, mutta kun silmien eteen avautui taukopaikalla upea maisema, niin päätimme tarttua tilaisuuteen: minulla sattui olemaan mukanani digikamerani. Kun myöhemmin kävimme kuvia läpi, päätimme heti sen meidän molempien silhuetit sisältävän kuvan kohdalla, että tämä tulee levyn kanteen.
Tämä mietteliään oloisen Klausin silhuettikuva taitaa olla minun ottamani, mutta levynkanteen päätyneet kuvat otti keikkareissullamme mukana ollut Klausin äiti. Mitenkähän monen muun bändin levynkannen on kuvannut solistin äiti?
-Wilhelm
1. luukku: Raukea kesäilta
01.12.2009 (Sekalaista, Joulukalenteri)
Tervetuloa Ukkosmaineen joulukalenterin ensimmäiseen luukkuun!
En vielä tiedä itsekään ihan tarkkaan, mitä kaikkea näistä luukuista tulee löytymään. Lähtöajatuksena on kuitenkin se, että joka päivä tänne päivittyy jokin tarina, anekdootti tai vastaava minulta tai Klausilta. Ja kuvia tietysti myös. Luukut saattavat ehkä sisältää muutakin mediaa…saa nähdä.
Ja kuten tuossa etusivullakin on mainittu, yhden luukun sisällöstä saatte vastata te, arvon kuuntelijamme. Eli sinne vaan ohjeiden mukaisesti sähköpostia menemään.
Ensimmäisessä luukussamme aukeaa kuva kesältä 2004. Yhtye on juuri jokunen tunti sitten soittanut keikkansa alue-esiintyjänä Ilosaarirockissa, ja rentoutuu ansaitusti festarin vip-baarissa oluen äärellä ilta-auringon paistaessa.
Pidän kuvan raukeasta tunnelmasta, jossa ilmeissä on kuitenkin tiettyä odottavuutta. Edellisenä päivänähän olimme voittaneet katutähtikilpailun yleisöäänestyksen, jonka myötä pääsimme sitten Ilosaarirockiinkin soittamaan. Keikkasuosio oli muutenkin nousussa, ja ensimmäinen levy tekeillä.
-Wilhelm